Aikamadot on tekeillä oleva historiasta kertova
lastenkirja. Fiktiivisten hahmojen avulla on tarkoitus tehdä historiasta kiinnostavaa. Kirja kertoo ulkoavaruudesta saapuneista
erikoisista madoista, jotka osaavat avata madonreikiä ja matkustaa niiden läpi
ajassa. Madot tarkastelevat ihmisiä ulkopuolisen näkökulmasta ja valottavat
historiaa hauskalla ja mielenkiintoisella tavalla.
Luonnos nuorimmasta aikamadosta, Glimmasta. Piirros Elina Terävä. |
Itse olen arkeologi ja aloitin alan opiskelut
vuonna 1999. Ennen opintoja olin suorittanut siviilipalveluksen lastentarhassa
ja opiskelun ohella hankin lisätienestiä tekemällä sijaisuuksia päiväkodeissa.
Pienille lapsille oli hyvin vaikea selittää mitä arkeologi tekee, miksi oli tärkeä
kaivaa maata samaan tapaan kun he tarhassa kaivoivat hiekkalaatikkoa. Yritin
etsiä apua lapsille suunnatuista alan kirjoista, mutta en löytänyt sellaisia.
Ensimmäisistä kenttätöistäni vuodesta 2000 lähtien
mietin, että olisi hauska kirjoittaa lapsille suunnattu tietokirja
arkeologiasta ja historiasta. Pyörittelin eri aiheita ja ideoita pitkään päässäni,
mutta mitään valmista ei heti syntynyt. Madot olivat kyllä aikaisessa vaiheessa
mukana ajatuksissani. Kaivauksilla nimittäin tapaa ja tappaa paljon matoja,
sillä maaperä on täynnä niitä ja niiden tekemiä onkaloita eli madonreikiä.
Usein matoja ei maata kaapiessaan huomannut ennen kuin niiltä oli terävällä
muurilastalla, arkeologin tärkeimmällä työkalulla, viistänyt puolet ruumiista
poikki. Kaivauksilla puhuttiinkin leikkimielisesti matojen kostosta, joka tulee
viimeistään tuomiopäivän koittaessa.
Madoista ja madonrei'istä tuli kuitenkin väistämättä
myös mieleen, että nämä veijarit näkevät maan alla kaikenlaista muinaiskalujen
keskellä möyriessään. Kunpa ne voisivat kertoa, mitä kaikkea siellä oikein
piilee. Ja madonreikä oli mielestäni osuva sana, joka tarkoitti myös muuta kun
maassa näkyvää pientä madon tekemää koloa. Sitähän voisi hyödyntää jollakin
hauskalla tavalla jossakin kertomuksessa! Niin oli syntynyt ajatus
aikamadoista.
Lisää aikamadoista facebook-sivuilla.
Andreas Koivisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti