perjantai 4. elokuuta 2017

Aikamadot tintamareski Helsingan keskiaikapäivälle

Elina askarteli kesän kuluessa hienon tintamareskin, jossa voi esiintyä Glimmana ja Robuksena. Tintamareski tulee olemaan ensimmäistä kertaa esillä lauantaina 12.8.2017 järjestettävällä Helsingan keskiaikapäivällä, jolloin sen löytää Vantaan kaupunginmuseon kojusta. Sen jälkeen tintamareskia nähdään toivon mukaan myös muualla.

Aikamatojen tekijät Elina ja Andreas poseeraavat tintamareskissa Robuksena ja Glimmana. Halukkaat voivat tulla kuvatuttamaan itsensä aikamatona Helsingan keskiaikapäivälle Helsingin pitäjän kirkonkylään 12.8.2017.

Tintamareski on tehty kierrätysmateriaalista. Vaneri, jolle se tehtiin, on 1960-luvulla olympiamitalisti Paavo Nurmen tilaamaa rakennuttamiinsa taloihin. Vuonna 2017 tehtyjen korjaustöiden aikana vaneri päätyi roskalavan kautta uusiokäyttöön. Tintamarteskissa käytetyt maalitkin ovat osittain yli 20 vuotta vanhoja, joten saa nähdä miten ne kestävät käytössä…

Aikamatotintamareskia varten käytetyn vanerin taustalla oli vielä kiinni alkuperäinen tilauslappu, josta selvisi sen tilatun alunperin olympiamitalisti Paavo Nurmen toimesta.

Andreas & Elina

maanantai 8. toukokuuta 2017

Eikö uuniin piilotettu lehmänkallo haissut pahalle? – Aikamatojen aikamatkat Toteemissa

Pääsiäisen tienoilla vedimme Elinan kanssa aikamatotyöpajoja koululaisille Myyrmäen lasten taidetalo Toteemissa. Työpajat olivat tarkoitettu ensi sijassa 2-4 luokkalaisille, mutta paikalla oli myös yksi ykkösluokka. Työpajat etenivät niin, että luokka jaettiin kahtia. Yksi ryhmä sai kuunnella minua, kun puhuin heille paikkakunnan historiasta aikamatojen kertomana. Samaan aikaan toinen ryhmä askarteli omia aikamatoja Elinan kanssa. Puolivälissä 1,5 tuntia kestänyttä työpajaa vaihdettiin osia.

Lapset ovat ihmeellisiä. Olen pitänyt jo useana vuonna kaupungin keskiajasta kertovia kotiseutuoppitunteja vantaalaisissa kouluissa. Joka vuosi minulle esitetään vähintään yksi aiheeseen liittyvä kysymys, johon en osaa suoraan vastata. Nämä kysymykset avaavat aina uusia näkökulmia ja kysymysten vastauksia selvittäessä oppii itsekin aina uutta. Samalla huomaa, että itse pyörii ihan liian usein vain omissa totutuissa ajatuksissa ja on vaikea nähdä niin sanotusti laatikon ulkopuolelle.

Andreas kertoo historiasta aikamatojen näkökulmasta.

Aikamatotyöpajojen aikana tällainen uuden näkökulman avaava kysymys koski rakennusten uuneihin piilotettuja lehmänkalloja. Olin aiemmin kertonut kuinka ihmiset olivat taikauskoisia ja uskoivat uunin perustuksiin piilotetun lehmänkallon tuovan rakennukselle onnea ja pitävän tuholaiseläimiä poissa rakennuksesta. Kysymys kalloon liittyen oli kuitenkin hyvin arkipäiväinen ja käytännöllinen. Eikö se kallo haissut pahalle? Se on kieltämättä hyvä kysymys ja synnyttää heti jatkokysymyksenkin. Missä vaiheessa lehmänkallo on sinne uuniin piilotettu? Onko se laitettu sinne ihan tuoreeltaan, kun päässä on vielä silmät, iho ja aivot? Vai onko odotettu, että se on pelkkää luuta? Mielenkiintoisia kysymyksiä, joita pitää yrittää selvitellä.

Aikamatotyöpajoissa ei kuitenkaan tarvinnut istua koko ajan paikallaan ja kuulla lehmänkalloista, vaan sai myös käyttää kädentaitojaan ja mielikuvitustaan. Elina oli valmistellut lapsille erilaisia aikamatopohjia, joista sai työstää itselleen omia aikamatoja. Lapset ryhtyivätkin yleensä toimeen innoissaan ja työn tuloksena syntyi mitä hienoimpia ja erilaisimpia kavereita ja sukulaisia Aikamadot-kirjassa esiintyville Glimma ja Robus aikamadoille. Joukosta löytyi muun muassa ninjamatoja, sotilasmatoja, ballerinamatoja, kyborgmatoja ja supersankarimatoja.

Elina askarteli perhelauantaina matoja innokkaiden lasten ja heidän vanhempiensa kanssa.

Useimmat koululaiset veivät askartelemansa madot mukanaan kotiin, mutta jotkut jättivät tekeleensä Toteemiin. Toteemiin jätetyt madot laitettiin taidenäyttelyn seinälle kaikkien nähtäväksi ja ihailtavaksi. Samaan aikaan työpajojen kanssa Toteemissa oli nimittäin esillä myös Elinan piirtämät Aikamadot-kirjan alkuperäiskuvat. Lapset viihtyivätkin usein hyvän tovin kuvien luona, kun heitä pyydettiin löytämään kaikista kuvista niissä piileskelevät aikamadot. Samalla he kehuivat ja ihmettelivät usein Elinan piirustustaitoja.

Koululaistyöpajojen päätteeksi järjestimme vielä kaikille avoimen perhelauantain. Sinne saapui kymmenkunta 4-5-vuotiasta lasta vanhempiensa tai isovanhempiensa kanssa. Nähdessäni kuinka nuorta yleisö oli, minua hiukan mietitytti kuinka he jaksaisivat keskittyä aikamatkaan ja kuulla historiasta. Osoittautui, että erinomaisen hyvin! Heille pitämäni esitelmä oli tosin hiukan lyhyempi ja yksinkertaistetumpi versio koululaisille pitämästäni esityksestä, mutta kuitenkin. Aikamatkan jälkeen he jaksoivat vielä innoissaan askarrella matoja Elinan kanssa ja hienoja tuli näistäkin madoista!

Työpajojen tuloksena syntyi kaikennäköisiä uusia hienoja matoja.

Kaiken kaikkiaan aikamatotyöpajoista jäi tosi hyvä mieli. Kaikki sujui oikein hyvin ja yleisökin oli pääsääntöisesti oikein kiinnostunutta. Opettajat ja vanhemmatkin antoivat hyvää palautetta ja kiittelivät kovasti. Ensi syksynä jatkamme taas työpajoja ja silloin järjestämme niitä Toteemin lisäksi Tikkurilassa Pessissä. Siihen mennessä täytynee vaan selvittää miten sen lehmänkallon ja hajun kanssa oikein oli.

Andreas

perjantai 31. maaliskuuta 2017

Aikamadot kiertueelle

Huhtikuussa aikamadot lähtevät kiertueelle. Avaamme madonreikiä ja viemme kiinnostuneet niiden läpi aikamatkalle muinaisuuteen. Aikamatkat ovat pääasiassa koululuokille, mutta järjestämme myös kaikille avoimen perheaikamatkan.

Ennen näitä aikamatkoja täällä blogissa oli hetken hiljaista. Sinä aikana kirja on ollut jo tovin ulkona markkinoilla ja ilokseni olen saanut siitä paljon positiivista palautetta. Itse olen ollut isyyslomalla ja keskittynyt täysillä nuorimpaan tyttäreemme, joka juuri täytti kaksi vuotta. Hän on juuri aloittamassa päiväkotiuraansa ja minä palaan töihin. Tämän viikon olemme olleet yhdessä tutustumassa päiväkodin arkeen ja kaikki on sujunut oikein hyvin. Vaikka minun täytyy tunnustaa, että on vaikeaa jättää häntä toisen aikuisen hoivaan. Sen verran tiheästi olemme viime aikoina pitäneet seuraa toisillemme…

No, ehkä tämä riittää tästä, palataan taas aikamatoihin, josta tämä blogi oikeasti kertoo. Nyt kun aloitan taas työt, on tarkoitus lähteä aikamatojen kuvittajan Elinan kanssa pienelle kiertueelle matojen kanssa. Pääsiäisen molemmin puoli meillä on tarkoituksena avata madonreikiä Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa lastenkulttuuritalo Toteemissa ja matkustaa Glimman ja Robuksen kanssa niiden läpi.

Madonreikägeneraattori on juuri avannut madonreiän, Glimma ja Robus miettivät minne se johtaa. Piirros Elina Terävä.

Aikamatkoille osallistuu lähinnä 3 ja 4 luokkalaiset koululaiset Vantaan kouluista. Aikamatka kestää 1,5 tuntia ja sen aikana luokka jaetaan kahtia. Yksi puolisko saa minun ja aikamatojen kanssa matkustaa madonreiän läpi eri aikakausiin ja oppia hauskoja yksityiskohtia kotikaupunkinsa historiasta. Luokan toinen puolisko saa samaan aikaan askarrella Elinan kanssa jotakin matomaista, jonka saavat sitten viedä mukanaan. Puolivälissä ryhmät vaihtavat paikkoja, jotta kaikki saavat osallistua molempiin aktiviteetteihin.

Aikamatkat ovat kahdella kielellä ja niihin osallistuu sekä ruotsinkielisiä, että suomenkielisiä luokkia. Kiertue on ollut suosittu, sillä kaikki aikamatkat varattiin saman tien ja moni luokka jäi niistä paitsi. Siksi ensi syksynä on tarkoitus järjestää uusi kiertue. Silloin avaamme Toteemin lisäksi madonreikiä myös Tikkurilaan lasten taidetalo Pessiin.

Mutta järjestämme siis myös perheaikamatkan lauantaina 22 huhtikuuta Toteemissa Myyrmäessä. Tällöin aikamatka on lyhyempi kuin koululaisille ja sen yhteydessä järjestetään myös muuta ohjelmaa. Mutta kyllä silloinkin muutama madonreikä ehditään avaamaan ja matojakin askarrellaan. Joten ottakaa perhe ja ystävät mukaan ja tulkaa ihmettelemään, minne madonreikägeneraattori on tällä kertaa ajatellut vievänsä aikamadot ja kaikki muut kiinnostuneet.

Andreas


Tidsmaskarna ut på turné


I april åker tidsmaskarna ut på turné. Vi öppnar maskhål och för intresserade genom dem på en tidsresa i forntiden. De flesta av tidsresorna ordnas för skolklasser, men vi håller också en familjetidsresa där alla som vill kan delta.

Före det här med tidsresorna var det tyst ett tag här på bloggen. Under den tiden har boken om tidsmaskarna redan hunnit vara ute en tid och jag har till min glädje fått mycket positiv feedback om den. Själv har jag varit pappaledig och koncentrerat mig på vår yngsta dotter, som nyss fyllde två år. Hon skall nu börja på dagis och jag skall tillbaka på jobb. Den här veckan har jag varit med henne och mjuklandat på dagiset och det gick faktiskt riktigt bra. Fast jag måste medge att det är svårt för mig att lämna över henne till någon annan vuxen att skötas. Så pass tätt har jag varit tillsammans med henne den senaste tiden...

Nåja, nog om det här och tillbaka till tidsmaskarna, som den här bloggen ju egentligen handlar om. Nu när jag börjar jobba igen, skall vi med Elina, som ritat tidsmaskbilderna, ut på en liten turné med maskarna. Det blir runt påsk som vi skall öppna maskhål på barnkulturhuset Totem i Myrbacka i Vanda och resa genom det till forna tider tillsammans med Robus och Glimma.

Maskhålsgeneratorn har just öppnat ett nytt maskhål. Glimma och Robus funderar över vart det leder. Bild Elina Terävä.

Det blir främst skolelever i årskurs 3 och 4 i Vanda som får ta del av tidsresorna. En tidsresa räcker 1,5 h och under den delas klasserna på hälft. Den ena halvan får tillsammans med mig och tidsmaskarna resa genom maskhål till olika tider och lära sig roliga fakta om sin hemstads historia. Andra halvan får under tiden pyssla någonting maskaktigt med Elina och ta med sig sina konstverk hem efteråt. Halvvägs in byter vi om, så att alla i klassen får vara med bägge aktiviteterna.

Tidsresorna går på två språk och vi har både svenskspråkiga och finskspråkiga skolklasser på kommande. Turnén har varit populär, för alla tidsresorna bokades genast och det var många klasser som blev utanför. Därför är det meningen att ordna en ny turné nästa höst. Då skall vi förutom i Totem också öppna maskhål i barnkulturhuset Pessi i Dickursby.

Men som sagt ordnar vi också en familjetidsresa. Det blir lördagen den 22 april i Totem i Myrbacka. Tidsresan då är kortare än för skolklasserna och då ordnas också annat program. Men vi hinner nog öppna några maskhål och maskpyssla då också. Så det är bara att ta med familj och vänner och komma och se vart maskhålsgeneratorn den här gången har tänkt föra tidsmaskarna och alla andra intresserade.

Andreas

torstai 23. kesäkuuta 2016

Arvostelu Muinaistutkijan numerossa 2/2016

Aikamadot ja Hansaseikkailu -kirjan arvostelu oli Muinaistutkija -lehden numerossa 2/2016. Sain luvan julkaista arvostelun myös tässä blogissa, joten tässä se tulee:

Harri, Joose ja Saima Jokinen
Anteeksi, mistä pääsee lähimmälle madonreiälle?
Esittelyssä lastenkirja AIKAMADOT Hansaseikkailu –
TIDSMASKARNA Hansaäventyret

Mystinen kolmen jäsenen lukupiiri kokoontuu. Vasemmalle puolelleni asettuu Saima: hamahelmimestari ja ikää ylpeät seitsemän. Oikealle hitusen unelias Joose, lähestyy yhtätoista, tietää kaloista melkein kaiken: kämmenselkään on tussilla kiemuroitu Illuminatin logo. Ja minä: 53-vuotias (ehkä parhaat päivänsä nähnyt) jalkapalloon hurahtanut isä ja valan vannonut lukija. Lasten tuntosarvet terästäytyvät, kun koppaan Andreas Koiviston kirjoittaman ja Elina Terävän kuvittaman AIKAMADOT Hansaseikkailu -kirjan syliini...

Ensin pieni askel ajassa taaksepäin, Vantaalle, noin vajaan puolen tunnin kävelymatkan päähän Vantaankosken juna-asemasta idän suuntaan, jossa pellon keskellä on kasvillisuuden valtaama raukea kumpare. Karttoja tutkimalla ja arkeologisten kaivausten työn tuloksena on paikka tarkentunut tontiksi, missä on sijannut varakkaan kauppiaan Jöran Bonden Lillakseksi kutsuttu kotitila. Jöran Bonden tiedetään käyneen kauppaa Räävelissä, nykyisessä Tallinnassa asti. Lillaksella on asuttu ainakin 1400-luvulta 1800-luvun alkuun, jolloin kumpareelta muutettiin uudelle tontille. Talot purettiin, ja luonto peitti tontin jäljet armeliaasti. Vasta 2000-luvulla kumpare herää uudestaan kertomaan tarinaansa arkeologien toimesta. Lukuisien löytöjen joukossa on mm. erään siegburgilaisen kivisavikannun pala: jonkinlainen aika-avain... ja mitä ihmeellistä on madoissa?
Tarvitaan uusi loikkaus ajassa ja paikassa: Ulkoavaruudessa komeetan ulkomuodon ottanut avaruusalus on hetkellisen madonreikähepulista johtuen joutunut törmäyskurssille sinisen kotiplaneettamme kanssa. Pakkolaskun jälkiseurauksena alus koteloituu maan sisälle ja sen miehistö, aikamadot, perustavat tukikohdan sen ympärille. Vähän niin kuin Minecraftissa, toteaa Saima.

Aikamatojen on toistaiseksi kotiuduttava uudelle planeetalle. Onneksi näillä madoilla on kädet, millä rakentaa maanalaista maailmaansa. Matoja on joka lähtöön, mutta heille on yhteistä, että jokaisella on vyötäröllään joidenkin kammoamat 90-lukulaiset vyölaukut, joista löytyy moneen kiperäänkin tilanteeseen sopivaa härpäkettä tyyliin Batman.

Aikamatojen johtaja on roteva, muhkeaviiksinen Robus. Glimma on aikamadoista nuorin, mutta hän on parhaiten sopeutunut: utelias ja tiedonhaluinen. Glimma on oppinut, että he ovat laskeutuneet Suomeen Vantaalle. Ihmiset, joiksi tämän planeetan asukkaita kutsutaan, eivät madot tunnu onneksi kiinnostavan. Oudoin madoista (?) on madonreikägeneraattori, Jabba the Huttia muistuttava orgaaninen pyöreähkö olento, joka elää jätteillä, mutta on menettänyt ruokahalunsa törmäyksen jälkeen. Madonreikägeneraattori on se, joka operoi madonreikää.

Eräänä päivänä tutkimusretkillään Glimma joutuu rastaan sieppaamaksi ja hädissään kakkaa linnun suuhun (tämä oli lasten mielestä erittäin riemukas kohokohta). Rastas sylkee Glimman suustaan ja mato kaivautuu nopeasti maan sisälle, jossa hän törmää outoon kovaan kappaleeseen. Outo kappale on 600 vuotta vanhan Jacoba-kannun pala ja se saa madonreikägeneraattorin ruokahalun palaamaan. Syötyään sirpaleen, kuin viimeisen palan Fazerin sinistä, se virkistyy sillä seurauksella, että madonreikä aukeaa taas hetkeksi. Paikalla olleet Robus ja Glimma hyppäävät madonreikään ja putkahtavat vuoteen 1400 kivisaviastioiden valmistuspaikalle Siegburgiin.

Seikkailu jatkuu aistivoimaisessa keskiajassa. Kaupungit vilisevät, kuin James Bondissa. Ajoneuvot vaihtuvat härkävankkureista veneisiin, aina koggi-aluksiin. Pahikset, kuten kissa ja vitaaliveljekset asettavat kapuloita rattaisiin. Se miten lopulta käy, kannattaa itse lukea.

- Superhyvä, arkeologiseksi kirjaksi... toteaa Joose.
- Se oltermanni oli vähän kuin Bilbo Reppuli, huomauttaa Saima.

Vähän vielä ihmeteltiin, mikseivät Norda ja Lurkki kirjassa seikkailleetkaan. Arvelimme, että ehkä seuraavassa osassa... Palkkioksi lukurupeamasta, ja koska äiti ei ollut kotona, palkitsimme itsemme terveellisellä jäätelöannos-iltapalalla. Kukin saa nimetä oman luomuksensa. Saima ristii omansa Pinkiksi Taivaaksi. Minä kutsuin luomusta Kerman Kivisaveksi ja Joosen annoksesta tuli Koggien Sota.

PS. Netistä lisää tietoa: www.aikamadot.fi.

tiistai 19. huhtikuuta 2016

Taiteilijahaaveita - Konstnärsdrömmar

En ole vielä ehtinyt saada kovinkaan paljon palautetta Aikamadot -kirjasta. Kun olen kiertänyt kouluja kertomassa keskiajasta, olen kuitenkin lopuksi esitellyt myös aikamatoja. Alakoululaisiin tekee usein suuren vaikutuksen, että olen itse kirjoittanut kirjan. Sitä kunnioitetaan selvästi. Lisäksi lapset kehuvat paljon Elinan kuvituksia ja ihmettelevät miten joku osaa noin hyvin piirtää. Pitää kyllä paikkansa, itsekin sitä ihmettelen. Täällä kotona asuu kuitenkin joku, joka pyrkii samaan. Hän on myös ihaillut kuvia ja eilen hän innostui itsekin piirtämään kuvan Aikamadot -seikkailusta.  Ohessa 6-vuotiaan Sagan versio madonreikägeneraattorista, Glimmasta, Robuksesta ja madonreiästä. Näettekö kumpi on originaali?


Ännu har jag inte hunnit få särskilt mycket feedback för Tidsmask -boken. När jag åkt runt i skolor och pratat om medeltid, har jag i slutet av lektionen också presenterat tidsmaskarna. Det gör ofta ett stort intryck på lågstadiebarn att jag själv skrivit en bok. Det beundrar de helt klart. Dessutom brukar barnen hemskt berömma Elinas bilder och undrar hur någon kan rita så bra som hon gör. Det stämmer nog, det undrar jag själv också. Här hemma har vi ändå någon som strävar efter att bli lika bra. Hon har också beundrat bilderna och igår blev hon så ivrig, att hon bestämde sig för att själv rita sin egen version av en bild från Tidsmask-äventyret. Här ser ni 6-åriga Sagas version på maskhålsgeneratorn, Glimma, Robus och maskhålet. Ser ni vilket som är originalet?




torstai 3. maaliskuuta 2016

Kotisivut valmiit

Vihdoin ovat myös aikamatojen kotisivut valmiit! Verkkosivuilta löytyy perustietoja kirjasta ja kirjan tekijöistä, mutta myös paljon mielenkiintoisia kirjaa täydentäviä asioita. Sivuilla voi esimerkiksi käydä tutustumassa Itämeren ympäristön hansakaupunkeihin tai katsoa minkälaisia arkeologisia löytöjä Lillaksen kaivauksilta oikeasti löytyi.

Kuvakaappaus aikamadot-kotisivujen etusivulta.
 
Kirjassa Elinan kuvitukset ovat täynnä yksityiskohtia. Niissä on paljon asioita, joihin ei välttämättä osaa kiinnittää heti huomiota. Verkkosivuilla selviää muutamia asioita, mitä kannattaa erityisesti etsiä kuvista. Siellä kerrotaan esimerkiksi mikä arkeofyytti oikein on ja missä kirjan sivuilla sellaisia esiintyy.

Aikamadot-sivuilta löytyy myös otusgalleria, jonka kautta voi tutustua kirjan päähenkilöihin. Galleria raottaa hiukan myös salaperäisen Lurkin henkilöllisyyttä. Käykäähän itse katsomassa sivuja! Ne löytyvät osoitteesta www.aikamadot.fi

tiistai 1. joulukuuta 2015

Kirja ilmestyy!/Boken kommer ut!


Tänään, ensimmäisen kalenteriluukun avaamisen yhteydessä, pikkutonttu kuiskasi korvaani, että Aikamadot-kirja ilmestyy ensi viikon maanantaina, 7.12.2015. Kirja ehtii siis hyvin mukaan pukinkonttiin. Samalla on valmistumassa myös Aikamadot-verkkosivusto. Sivuilta löytyy muun muassa kirjaa täydentävää tietoa ja hiukan matojen ja muiden kirjan otusten taustoja. Kirjaa voi tiedustella esimerkiksi suoraan kirjoittajalta Andreakselta (andreas.koivisto(ät)wippies.fi, puh. 040 704 2177).

Verkkosivuista ilmoitan vielä erikseen kun ne ovat valmiit.


Idag, lagom till öppnandet av den första julkalendersluckan, viskade en liten tomte i mitt öra att Tidsmaskarna-boken kommer att publiceras nästa måndag, 7.12.2015. Boken hinner med andra ord väl med i julgubbens säck. I samma veva håller också Tidsmaskarna-websidorna på bli färdiga. På dem kan man bland annat läsa om sådant som inte rymdes med i boken och lite om maskarnas och bokens andra varelsers bakgrund. Om någon är intresserad av att köpa boken, kan hen till exempel höra sig för med författaren Andreas (andreas.koivisto(ät)wippies.fi, tel. 040 704 2177).

Om websidorna meddelar jag ännu skilt när de blir färdiga.


Andreas